Hämeenlinnan Omaisyhdistysten Vaalipaneeli

02.06.2021

Oletko vielä epävarma siitä, ketä puoluetta tai ehdokasta äänestät kuntavaaleissa? Vaalipäivä on sunnuntaina 13.6., joten vielä on aikaa miettiä, ketä äänestää. Hämeenlinnan Omaisyhdistykset - Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ry, FinFami - Kanta-Hämeen Mielenterveysomaiset ry sekä Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry - järjestivät 19.5. Vaalipaneelin, jossa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita omaishoitajuudesta. Panelisteina toimivat Aamu Sanneh (Vihr.), Petteri Kaleva (RKP), Katja Grönberg (PS), Hanna Rokkanen (Vas.), Mailis Salmi (SDP), Mari Parikka-Nihti (Kok.) sekä Pirkko Mattila (Kesk.).

 

Tässä linkki koko Vaalipaneelin tallenteeseen:

https://www.youtube.com/watch?v=DOki9GwG4G4

 

Ja tässä alla panelistien suulliset vastaukset Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ry:n kysymyksiin kirjallisessa muodossa.


Ensimmäinen kysymys: Miten omaishoito näkyy puolueen kuntavaaliohjelmassa, entä hyvinvointistrategiassa?


Hanna Rokkanen (Vas.):
Lähdetään siitä puolueen, eli meille toki sosiaalipalvelut ovat erittäin tärkeitä monellakin tavalla ja olemme vasemmistoliitossa niitä ajettu. Meillä on tälle ihan oma osio myös puolueen vaaliohjelmassa. Tosiaan jaksamisen tukemiseksi me toteamme siitä, että kunnan pitää ehdottomasti panostaa omais- ja perhehoitoa tukeviin palveluihin. Ja tämä on myös sitä ennaltaehkäisyä eli kun matalalla kynnyksellä tarjotaan niitä palveluita, niin siihen meidän ehdottomasti täytyy panostaa. Sijaishoitojärjestelyt ovat yksi. Niiden pitää olla myös laadukkaita ja monipuolisia erilaisiin tarpeisiin. Eli ehdottomasti jaksaminen on todella oleellista omaishoidossa ja se on aika kiikun kaakun, eli se on tosi vaikeata ja siihen me haluamme panostaa. Eli kuntien tulisi kyllä järjestää toimivasti se. Eli meillä on vedetty se yhteen oikeastaan puolueessa niin, että omaishoidon tuen tulee perustua tarpeeseen. Se ei voi olla sellainen kohta, missä budjetissa sanotaan loppuvuodesta, että ei ole varaa järjestää näitä vapaita sijaishoito- ja tukipalveluita. Eli me koemme, että yhteiskunta kuitenkin säästää hirveän paljon rahaa tällä tosi tärkeällä työllä. Ja se tulee kaikille halvemmaksi pitää ne omaishoitajat kunnossa ja huolta heidän jaksamisestaan. Ja oikeastaan Hämeenlinnan Vasemmisto on toki näiden takana. Me lisäsimme omaan vaaliohjelmaan kohta, että omaisyhdistyksien kanssa meidän mielestämme pitäisi luoda näitä tavoitteita. Ja kaupungin pitäisi koko ajan olla tiiviisti yhteistyössä ja ne tavoitteet pitäisi lähteä nimenomaan näistä omaisten omista tavoitteista ja kuulla hyvin laajalti sitä kenttää. Siinä varmaan tuli, kiitos.


Aamu Sanneh (Vihr.):
Vihreiden valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa ihan todetaankin, että meidän on turvattava omaishoitajien oikeudet ja tukipalvelut. Heillä on lainmääräämät oikeudet käyttää näitä tukipalveluja ja saada apua. Jokaisella omaishoitajalla on oikeus vapaa-aikaan ja vertaistukipalveluihin. Tämä on Vihreiden kuntavaaliohjelmasta. Sitten Hämeenlinnan Vihreiden kuntavaaliohjelma, mikä on 2021–2025 ajalle, sanotaan, että jokaisella on oikeus saada apua ja tukea matalalla kynnyksellä. Ja nämä matalan kynnyksen palveluthan on Vihreiden aloitteesta tuolla mielenterveyspuolellakin lähtenyt liikkeelle. Koskee siis myöskin omaishoitoa. Peruspalveluiden tulee olla kaikkien saatavissa. Helppous ja se helposti saavutettavuus. Vihreiden tavoite Hämeenlinnassa on terveyserojen kaventaminen, saumattomat hoitoketjut ja palveluiden saatavuus. No sitten Vihreiden hyvinvointivaltio-ohjelmassa puhutaan siitä, että yhteisön tulee tukea ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Kaikkien tulisi olla saman arvoisia ja kaikkien tulisi saada niitä palveluita, ihan mikä tahansa se onkaan se elämäntilanne. Valtio tukee ja mahdollistaa ihmisten oman toimijuuden. Kannustetaan siihen omatoimijuuteen. Kaikille tulisi mahdollistaa oman näköinen elämä. Jokainen saisi tehdä elämästään semmoisen, minkälaisena haluaa sitä elää. Kiitos.


Mailis Salmi (SDP):
Tässä tulikin jo mainittua hyvin samankaltaisia. Toki tietysti edellisellä hallituskaudella näihin on jo erittäin paljon panostettu ja nostettu näitä asioita esille. Niin toki tämä kotihoidontuen määrittäminen sellaiseksi, että kuitenkin on, niin kuin on tuotu esille, edukkaampaa hoitaa omaisena kotona, kun sitten joutuu raskaampaan hoitoon, niin tämä ennaltaehkäisevä hoito pitäisi olla turvattu. Sitten se, että omainen pystyy pitämään niitä vapaapäiviä eli hoidettava pitäisi saada turvalliseen paikkaan, missä hän voi olla ja että omainenkin voi kokea, että paikka, onko se sitten koti tai joku muu paikka, missä se omainen on hoidettavana sillä aikaa, että vapaapäiviä voi pitää, niin se pitää lähteä sieltä yksilön omista tarpeista ja pitää olla erilaisia valinnan vaihtoehtoja myöskin sitten eri tilanteisiin.


Petteri Kaleva (RKP):
Nyt tässä on jo niin paljon hyviä asioita sanottu, että on vaikeata tuoda jotakin uutta tähän. RKP:llä niin kuin just totesin jo esittelypuheenvuorossa, niin nämä ovat todellakin ytimessä olevia asioita niissä kunnissa, missä RKP on päässyt vaikuttamaan. Niin näihin on nimenomaan pyritty vaikuttamaan ja tähän omaishoitajien jaksamiseen ja toisaalta niin, että se kuvio saataisiin toimimaan juuri näillä tavoilla, joita on tässä edellä esitetty. Nyt meillä on tietysti sellainen tilanne, että on taloudellisesti tiukat ajat tulossa ja tiedetään, että sosiaali- ja terveysbudjetti on valtaosa Hämeenlinnan kaupungissa 240 miljoonaa 400 nettomiljoonan kokonaisbudjetista. Nyt olisi tärkeätä, että budjetin sisällä päästäisiin tekemään sellaisia valintoja ja sellaisia järjestelyjä, että raja-aitoja pienennettäisi ja tulisi juuri mahdollisuus näitä edellä esitettyjä ratkaisuja löytää. Se on ehkä se ulospääsytie. Se, että toivottaisiin lisää rahaa, ei ehkä tule onnistumaan näinä aikoina.


Mari Parikka-Nihti (Kok.):
Kokoomuksella meillä on ollut seniorikannanotto jo sieltä varhaisemmista vuosista tuolta 2018 viimeksi uudistettu, jossa nyt jo siellä sitten omaishoito on noussut isoon rooliin. Sitä on siellä jo pitkältikin ylläpidetty. Ei pelkästään tämä asia ei ole mikään kuntavaalitemppu, vaan kyllä tällä on suurempikin merkitys, kuin sillä, että me lupaamme jotakin kuntavaaleissa. Kaiken kaikkiaan omaishoito on siis
Kokoomukselle merkittävä osa näitä senioripalveluita ja se omaishoitajien asema on turvattava ihan lainsäädännöllisesti ja tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Täällä on jo monet maininneet ne vapaapäivät ja se omaishoitajien jaksamisen. Siinä ihan yhtä lailla Kokoomus kannattaa näitä työntekijöiden lakisääteisiä oikeuksia saada sitä tuettua läheisen hoito- ja hoivavapaata. Se hienosti tuntuu, että on kaikkien tahtotila. Kokonaisuudessaan senioripalveluissa pitää ottaa isompikin loikka ja meidän täytyy muistaa tämä tulevaisuusskenaario siinä, että kun väestö vanhenee, niin meidän pitää pohtia tämän kolmannen sektorinkin näkökulmasta, mitä mahdollisuuksia se tuottaa. Hoitotakuu on ikääntyneillä, meillä siellä ohjelmassa tietenkin, ja sitten vanhuspalvelulainsäädäntö pitäisi nyt uudistaa sitten tätä tulevaisuutta vastaavaksi. Ehkä tässä ne, mitä haluan tähän kohtaan, jätän jotain myöhemminkin sanottavaksi. Kiitos.


Katja Grönberg (PS):
Tässä tosiaan moni asia tai huomaa, että kaikki on samalla asialla, että omaisen puolella ja näinhän se on, että hyvinvointi ja turvallisuus ensin, peruspalvelut kuntoon ja lisäisin tähän vielä, että tahtotila, että tuetaan koko perhettä.


Pirkko Mattila (Kesk.):
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on Keskustapuolueelle iso haaste ja tavoite. Me haluamme, että tieto kulkee ja että on kykyä ja halua tehdä rakentavaa yhteistyötä ja että kaikki saisi riittävät oikea-aikaiset esteettömät palvelut. Lähipalvelut turvattaisiin. Kun tuossa 90-luvun alussa aloin vastata omaishoidon tuesta silloin Päijät-Hämeessä Nastolan kunnassa, niin siinä sitten alkuvuosina omaishoitajat saivat nämä ensimmäiset lakisääteiset kolme vapaapäivää. Se oli silloin asetuksella säädetty, tuli lakisääteiseksi. Se oli iso askel, mutta paljon on tehtävä, paljon on korjattavaa. Se lähtee sieltä omaisten ja läheisten tukemisesta. Jaksamisen tuki, se on niin moninainen, kun ne tilanteet siellä kotona on niin erilaisia. On hoidettavan tilanne monta kertaa pitkittynyt liian myöhään, eli tarkoitan sitä, että se varhainen havaitseminen ja siihen tarttuminen ja se tuki on se kaikkein tärkein, ja että niistä asioista voidaan puhua ja että saadaan kasvokkain sitä ohjausta ja neuvontaa. Että päästään siinä asiassa eteenpäin. Kyllä tekemistä on paljon. Ja sitten tietysti ne tosiaan, että tulisi ne vapaat pidettyä. Se on siinä se tärkein. Matalalla kynnyksellä ja ennakoiden eteenpäin. Kiitos.


Toinen kysymys: Miten voit tukea omaishoitajayhdistyksiä kunnan kumppaneina?


Aamu Sanneh (Vihr.):
Eli ihan lähtökohtaisesti se tiivis yhteistyö sen kunnan ja kolmannen sektorin välillä on ihan äärimmäisen tärkeätä. Se, että se informaatio kulkee sieltä kunnasta sinne kolmanteen sektoriin ja toisin päin. Vapaaehtoistyön tärkeys on isossa asemassa myös. Kolmas sektori on kunnalle ihan korvaamaton apu, ja kunnat ei tule pärjäämään ilman sitä. Heidän on tehtävä jatkuvaa yhteistyötä. Kunta voi näitä järjestöavustuksilla auttaa, järjestää tiloja ja jopa mikäli mahdollista niin ihan maksuttomia tiloja näiden järjestöjen käyttöön. Tehdä yhteistyösopimuksia kolmannen sektorin kanssa, järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja edustaja tulisi sieltä kolmannesta sektorista tai sen erilaisista palveluista sinne kunnan toimielimiin mukaan. Asiakkaiden ohjaaminen sinne kolmannen sektorin palveluille ihan sieltä lääkärikäynniltä tai
hoitajan toimesta tai mihin hän sitten onkin hakeutunut, mutta että se kolmas sektori, ohjataan asiakas sinne hyvinkin herkästi.


Mailis Salmi (SDP):
Lisäksi mitä tässä on mainittu, niin tuo katkeamaton hoitoketju oikeastaan on aika tärkeä myöskin tässä yhteistyössä, eli siellä missä nämä omaiset ja omaishoitajat käyvät ja asioivat, on se sitten erikoissairaanhoito tai perusterveydenhuolto, näistä pitäisi saada jo yhdistyksestä tietoa. On siellä sitten erikseen yhdistyksen piste tai näin. Myöskin että lääkärit ja hoitajat pystyvät sitten jo siinä yhteydessä esittelemään näitä järjestön palveluita. Se on silloin matalan kynnyksen tukimahdollisuus. Sitten se asiantuntijuuden hyödyntäminen, eli näissä järjestöissä ja yhdistyksissä on erittäin paljon juuri sitä asiantuntemusta, mitä pitää sitten päätöksenteossa hyödyntää ja tulla kuulemaan. Kumppanina kaikessa näissä toiminnassa, eli juuri nämä tilat ja avustukset ja tämmöiset, missä pystytään tukemaan.


Petteri Kaleva (RKP):
Minun täytyy tässä sellainen todeta, että olen jossakin määrin toiveikas Hämeenlinnan suhteen tässä asiassa. Me olimme rikosseuraamuslaitoksen edustajina mukana, pikkuisen siinä edellisessä sote-hankkeessa ja eri sote-alueilla oltiin mukana ja sitten myös tässä Hämeessä ja Kanta-Hämeessä ja Hämeenlinnassa. Ja olin itsekin tässä Raatihuoneella silloin, varmaan tässä oli jotkut muutkin, jotka ovat nyt tänäänkin täällä mukana, niin mukana siinä, ja minusta se oli valtavan hienoa. Täällä kaupunki fasilitoi ja moderoi silloinkin sellaista tilannetta, että täällä oli hyvin laajasti julkishallinnon edustajia ja kolmannen sektorin edustajia ja yrityksiä ja siinä mietittiin todellakin, että miten raja-aitoja saadaan kaadettua, miten saadaan parhaat puolet jokaisesta toimijasta esille. Ja olen ajatellut, että nyt kun tämä meidän onneton korona-aika varmasti on tuonut ongelmia kaikissa näissä sote-puolen palveluissa, niin nyt sitten kun tämä uusi valtuusto pääsee aloittamaan, niin toivottavasti meillä olisi sellainen exit-tilanne, että voitaisiin palata sitten ja muistella ja ottaa niitä käytäntöjä, joihin silloin aika pitkälle päästiin. Siellä oli Kompassia nuorten osalta ja oli vaikka mitä ja mielestäni oli nimenomaan täällä Hämeenlinnassa tosi hyvä pöhinä. Ajattelin, että siihen yritetään palata.


Mari Parikka-Nihti (Kok.):
Tästä on ihan loistava jatkaa, kun ajatteli tuota, kun kysyttiin, että miten voit, niin otin sen sitten, että mitä minä tekisin valtuutettuna tämän asian eteen, ja kun ei ole sitä semmoista poliittista takataskua siellä, ei ole painolastia, niin voi lähteä ikään kuin vähän liikkeelle myöskin siitä unelmoinnista ja vähän tällaisesta uusista avauksista. Ja minä lähtisin kyllä nyt, kun tuossa Petteri just kuvasi, että avataan laajasti se kolmas sektori uudelleen, että mitä kaikkea se itseasiassa toisi meille se yhteistyö. Nyt kun tietää sen, mitä se on kolmannen sektorin kanssa työskennellessä, kuinka sieltä saat sen muutaman sadan euron avustuksen, ei sillä tehdä hirveästi yhtään mitään vuosittain. Kun se, että me oikeasti lähdettäisimme pohtimaan niitä yhteistyölinjoja, mitkä siellä on. Miten me sitä taloutta tuetaan sinne yhdistykseen päin ja mitä me saamme siitä, mitä kaupunki siitä saa sillä resurssilla. Nyt esimerkiksi monessa yhdistyspohjaisessa toiminnassa vapaaehtoisten saaminenhan on entistä vaikeampaa. Ei kukaan halua sitoutua raskaaseen hallitustyöskentelyyn ja paperien pyörittämiseen, kun ideana olisi se, että me saadaan ikään kuin tehdä sitä työtä, mistä meillä on asiantuntijuutta, niin kuin täällä on nyt aiemmin kuvattu sitä. Niin tätähän me nyt tarvitsemme, että jos me nyt otamme sitä, autetaan kaupunkina ikään kuin niiden turhien, turhien ja turhien, hallinnollisen työn kanssa ja me toisimme siihen sitä osaamistamme sieltä kolmannelta sektorilta. Sitten miten me tavallaan mietimme myöskin sitä, että jos meidän kolmannen sektorin toimijoiden pitäisi jaksaa jatkaa ikään kuin oman työn ohella sitä seuraavaa työpäivää siellä sitten vapaaehtoistyössä. Niin miten me tätä sitten pohdiskellaan? Miten me saadaan ikään kuin sitä näkökulmaa sinne lisättyä? Kaiken kaikkiaan semmoinen moniammatillisuus pitäisi olla näissä lähtökohtana ja se laatu ennen kaikkea, ei tavallaan talous lähtökohta pelkästään, en haluaisi sitä nähdä. Ja se mikä tässä on, mitä toivon ennen kaikkea, jos ei muu lähde mitenkään liikkeelle, niin ainakin se kokonaisasiantuntijuuden hyödyntäminen ja sen ymmärtäminen. Että olisi se mikä tahansa päätöksen teosta lähtien, sinne virkamiestasolle saakka kuullaan sitä henkilöä, jolla oikeasti on se arjen kokemus siitä, vaikka nyt tästä omaishoitajan arjesta. Sen haluan, että se sieltä nousisi esille. Kiitos.


Katja Grönberg (PS):
Siis olemassahan on jo SILTA-yhteistyöverkostoa, on Ote-tiimiä ja Päty-tiimiä, missä tulee kokemusasiantuntijuus näkyviin. Kehittävää asiakastoimintaa on Hämeenlinnan kaupungissa ja mikä on, missä on, että tässä kehittämisessä meillä järjestötyöntekijöinä on aivan valtava erityisosaaminen omalta alalta. Niin sieltä alusta lähtien, kun lähdetään kehittämään jotain uutta, niin otetaan meidät mukaan. Muuten tuossa tulikin paljon samoja asioita, tilakysymyksissä ja muissa, ja olen sitä mieltä, että nämä eivät tule edes kauheasti maksamaan, kun niitä vaan organisoidaan hyvin uudestaan.


Pirkko Mattila (Kesk.):
Miten omaishoitoyhdistystä voi kunnan puolelta tukea ja tehdä yhteistyötä. Nyt kun on nämä poikkeusolot ollut ja tämä korona koetellut, niin kaikki se läsnä oleva kohtaaminen on vähentynyt ja niitä on hoidettu etäyhteyksillä. Uskon tai ajattelen näin, että se on kaksinkertainen se kuorma nyt ollut tämän poikkeusajan. Että kuinka siellä jaksetaan. Ehkä omaishoitaja vielä venyy riittävästi. Sitten tulee se päivä, kun hän ei jaksa ja sitten tulee vaikeita tilanteita. Kaupunki voi koulutuksen ja valmennuksen kautta tukea omaishoitajia yhteistyössä yhdistysten kanssa. Minusta tässä omaishoidon tuen koordinaattori voisi olla vahvemmin mukana täältä kaupungin puolelta omaishoitajayhdistykseen päin. Silloin kun olin tuossa kaupungilla töissä vielä ja vanhusneuvostossa pitkään työskentelin kaupungin puolelta, niin tämä liikuntakorttiasia pantiin käyntiin ja sitäkin mietittiin, että millä ajalla se omaishoitaja esimerkiksi uimahalliin pääsee. Kuinka ihana asia se on, että voisi jotain normaalia tehdä puhumattakaan harrastamisesta. Nämä virkistyspäivät. Ja mielestäni kaupunki voi ihan hyvin tulla vastaan omaishoitopäivällä. Että siellä esiteltäisiin puolin ja toisin, puitaisi näitä asioita. Se varmaan toisi sitä uutta näkökulmaa ja ymmärrystä. Kun tuossa yksilöjaostossa on ja sinne tulee nämä valitusasiat, elikkä pyydetään oikaisuvaatimusta viranhaltijapäätökseen, niin sieltä paistaa läpi se, että sitä tietoa ja tukea ei ole tullut ajoissa. Siellä seilaa monet asiat. Kyllä jos nyt ajatellaan sitä tilannearviota siellä kotona, kun ollaan kotikäynnillä, niin mittarit ovat hyviä apuja, mutta kyllä viranhaltijalla on mahdollisuus katsoa vähän laajemmin ja tehdä omia harkintoja, hyviä päätöksiä. Kiitos.


Hanna Rokkanen (Vas.):
Tässä tuli niin valtavasti asioita, että nostan ehkä sellaisia asioita, mitä tässä ei ole vielä tullut. Toki kaikki tämä on tärkeää ja ehdottoman kannatettavaa. Oikeastaan haluaisin nostaa täältä sen, että meillähän on omaishoitajia, joilla on virallinen status, mutta tuossa omassa toimintakentässämme päihde- ja mielenterveysomaisilla, niin he ovat ulkona myös tästä. Todella harva mielenterveys- ja päihdeomainen saa omaishoitajastatusta, koska se vaatii niin kovaa hoitoisuutta. Monet ovat todella paljon töistä pois palkatta sen takia, koska se omainen ei pärjää ja he jäävät samalla liikuntakortista ulos, kaikista näistä. Mehän teemme todella paljon töitä, että saataisiin niin, että meidän yhdistyksemme työntekijät voisi jakaa samoja etuja meidän omaisille kuin mitä omaishoitajat saa. Ja miksi nostan tämän vahvasti esiin? Koska tämä kenttä on semmoinen, että olemme tutkineet lukuja. Viime vuonna avun tarve kaksinkertaistui. Meillä on saman verran resursseja ja työntekijöitä, Stea antaa saman verran rahaa. Meidän, Katja esimerkiksi, upeat työntekijät on tehnyt järkyttävän ison työn. Tänä vuonna trendi jatkuu. Me olemme kohta samassa lukemassa kuin viime vuonna ja tämä on oikeasti sellainen, jonka toivoisin, että tähän asiaan myös kunnissa puututaan. Kunnissa se voi olla siellä käsissä ja sitä ei ole meille Hämeenlinnassakaan vielä haluttu antaa, mutta tämänkin haluan vielä kertoa, että omaishoitajia on, ikään kuin kukaan ei hoida julkisena palveluna meidän asiakkaitamme, joiden määrä räjähtää käsiin ja tässä on ehdottomasti minusta ehkä se yksi hyvin akuutti asia. Koronakriisi ei mielenterveys- ja päihdepuolella ole ohi silloin, kun korona on ohi, vaan tällaiset ongelmat kriisin jälkeen vasta laukeaa. Meillä on edessä kasvua ihan valtavasti. Kiitos.

 

 
Powered by CMSimpleRealBlog

Etsi sivustolta